Tämä kerta on mun höpötystä omasta parisuhteestani ja parisuhteista ylipäätään. Yleistän joitakin asiota ja tarkotuksena olisi jotenkin jossakin määrin olla avuksi. Syy miksi kirjoitan näitä asiota ei tarkoita, että haluaisin mennä ajassa taakse päin. Lähinnä mitä ajan takaa on se, että hyvää voi odottaa. Ja harvemmin silloin sattuu. Joskus jotkut henkilöt alkavat seurustelemaan liian aikasin tuntemattaan toisiaan ja pian huomaavan, että ei tää toimikkaan ja silloin sattuu. Ja tuo oli yleistämistä. Vaikka Ossin kanssa alettiin nopeasti en kadu hetkeäkään vaikka on välillä olo on ''paska kusipää vittu'' silti minulla on valtavasti niitä positiivisia tunteita Ossia kohtaan. En myöskään tarkoita, että aina tulee käymään köpelösti kun alkaa liian aikaisin seurustelemaan.
No alettiin ehkä vähän liian aikasin Ossin kanssa virallisesti seurustelemaan. Itse en kadu, että alettiin seurustelemaan, mutta olisi sitä voinnu ehkä vähän aikaa odottaa ettei ihan ekalla kerralla oltais alettu. Oltiinhan me netissä juteltu jo useita kuukauksia.
Ollaan oltu yhdessä nytten jo kolme kuukautta. Aika on mennyt aivan käsittättömän nopeasti, mutta samalla tuntuu, että ''vasta kolme kuukautta?'' Tässä lyhyessä ajassa ollaan opittu tuntemaan toisemme erittäin hyvin. Ollaan jo kauva suurin pirtein pystytty arvaamaan mitä toinen sanoo, kun tekee jotain tiettyä asiaa. Itse voin jo Ossin virneestä päätellä mitä hän aikoo tehdä. Toisaalta meissä on myös jotain samaa.
Kaikissa parisuhteissa tulee erimielisyyksiä. ''Kissa vai koira?'' ''Lävistyksiä vai ei?'' Joskus vakavia joskus vähemmän vakavia. Mielestäni jos meinaa oikeasti olla koko loppu elämän sen yhden jätkän tai muijan kanssa on silloin kyettävä riitelemään ja varsinkin selvittämään ne, koska ei aina voi olla täysin samaa mieltä joka asiasta. Se olisi epänormaalia ainakin omasta mielestäni. En tarkoita, että tarvii aina aloittaa riita tai kinastelu jos tulee erimielisyyksiä.
>>Ihan näin välikommenttina en ole varsinainen asian tuntia näissä asiossa. Olen seurustellut Ossin lisäksi kahden kanssa. Vaan syy miksi sain idean kirjoittaa tälläisesta asiasta tuli kun yritän auttaa kaverian niin tuli sitten mystisesti mieleen nyt yöllä ja mietin vaan ''why not?''<<
Ah ne parisuhteen ihanat ja söpöt asiat. Se kun toisen tekemät asiat (positiiviset asiat) sinulle tuntuu niin ihanilta. Tulee jotenkin vaan niin spesiaali olo jos se tietty henkilö sanoo esimerkiksi, että ''Olet parasta mitä minulle on tapahtunut'' ''En voi enään elää ilman sinua''. Tui tui siinä oikein sulaa.
No tässä oli ''hiukan'' asiaa parisuhteesta. On pakko lopettaa ennen kuin tästä tulee liian pitkä ja kukaan ei jaksa lukee kun ei kuviakaan ole. Ja akku loppuu ihan kohta enkä kehtaa kolistella ja ottaa laturia etten Ossia herätä. Muistakaa Älkää hoppuilko poika- tai tyttöystävän etsinnässä kyllä se tulee aikanaan ja aivan yllättäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti